Kimppakämppäilyä

Sitä 26 vuotiaana kaipaisi jo hieman omaa rauhaa kotona, mutta edelleen kimppakämppäilen solussa. Ei siinä mitään, kämppikset on symppis tyyppejä ja jos on sokeri loppu voi pihistää kaverilta ja taas maistuu kupponen teetä, mutta... Ne hetket kun kaipaisi vaan rauhaa ja hiljaisuutta niin varmasti ovi käy ja kämppis,sen poikaystävä ja joku muu astuvat sisään. Irlannissa kiharapään (aivan, siis kyseessä on avomies jolla on hyvinhyvin kihara tukka, thus the alias) kanssa asuttiin viime vuosi talossa kahden muun ihmisen kanssa (satunnaisesti ketutti kun töllöstä joutu taistelemaan kolmen ihmisen kanssa!) ja nyt kun minä asustelen täällä hän asuu isänsä kanssa ja odottelee että vuokrataan jotakin sitten vaan kaksitaan kun palaan. Sitä odotellessa. Irlannin vierailuilla allekirjoittanut siis punkkaa poikaystävänsä isällä...iih...yllättään hyvin katollinen pappa on asian ottanut. :) Kaupuu Suomeen ja omaan vuokrayksiöön on paikoitellen kova. Ensi kesällä jos kiharapään kanssa loydetään joku kiva yksiö/kaksio on edessä sellainen 1000 euron vuokra plus laskut päälle. Lama tosin on laskenut vuokria joten inan halvemmalla saatetaan päästä. Jaahas, alakerrassa meni telkku päälle ja espanjankieliset uutiset menossa. Kovin kovalla nämä paikalliset tykkäävät sitä katsella.
Missa asumismuoduissa muut ulkosuomalaiset asuvat/asuivat alkuaikoina? Buttermilk Bisquitin blogia lukiessa sitä kanssa haaveilee että pian voisi alkaa etsiä omaa asuntoa, vaikkei sekään mitään helppoa hommaa ole. Jos joskus voittasin lotossa ostaisin varmasti Espanjasta kakkosasunnon, sen verran halpaa viiniä ja hyvä sää.

Opiskelun välttelyä...

Mitä tekee allekirjoittanut kun on maanantaina kaksi tenttiä ja essee tekemättä? Tietysti käy ruokakaupassa, suunnittelee vähäkalorisia aterioita, tapaa kavereita viinilasillisella ja katsoo netistä vanhoja sinkkuelämää jaksoja. Huoh. Itseään saa sitten syyttää kun koko ei saa tarpeeksi ECTS pojoja kasaan ja koko vuosi on hukkaan heitetty. Mikä siinä on että kun pitaisi opiskella, saa aikaiseksi tehdä kaikkea aivan muuta? Tämä ei ole minun tapauksessani mikään uusi ilmiö, sama on tapahtunut jo monen vuosikymmenen ajan. Ja sitten sunnutai iltana silmät ristissä katson muistiinpanoja mitään niistä ymmärtämättä. Huomenna, aivan varmasti opiskelen!! Mihin rakas äitini kommentoisi, "Huomenna huomenna vaan ei tänään, sanovat laiskat ihmiset" Tietääkseni saksalainen sanalasku. Jepjep. Jos jollakulla on iteoita miten päästä eroon tästä kauheasta vitsauksesta kuin opiskelunvälttelytauti, niin auttakaa toki!! Yhtiömme kiittää ja palaa hömppäteeveen pariin.

Alku

Kun on kuukausia lukenut muiden ihmisten blogeja tulee sellainen tarve aloittaa omakin kirjallinen ura. Jos ne muut niin kyllä minäkin, mentaliteetilla. Mutta, aloitetaan omalla esittelyllä. Anselmi asustaa Alcalà de Henares kaupungissa, Madridin kupeessa ja kaipailee kotiin Irlantiin. Tällä hetkellä siis suorittamassa pakollista vaihto-osuutta BA European Studies tutkintoon joka olisi tarkotus saada 2010 keväällä. Toivossa on hyvä elää, sano Lapamato. (L, tää on sulle!) Elo Espanjassa on rentoa ja viinirikasta mutta kotiin kiharapään ja ystävien luokse on ikävä. Silloin tällön kaipuu Suomeenkin iskee. Ja mikä mahtaa olla tämän suurenmoisen blogin tarkoitus, eipä juuri mikään. Jos saisi pidettyä kirjaa tekemisistä niin voisi sitten vanhana (jos silloin nyt enää internet ja blogit on mitään) lueskella aikansaamisia ja nauraa röhöttää ah niin hyville jutuille. Mustahan piti pitkään tulla journalisti kunnes äikän C masensi ja pisti urasuunnitelmat uusiksi. (Pakko sanoa että aineet lähti Eenä ja äMmänä mut jotenkin YTL ryssi ja anto Ceen, vieläkin harmittaa...) Aiheet tässä blogissa menee pitkälti "Mitä mieleen juolahtaa" periaatteella, tosin tuskin mitään muotikuvauksia tulee kun huppari, teepaita ja farkut linja tuskin kolahtaa kellekkaan muodikkaana. Elämäntapamuutoksesta (eli siis laihdutuksesta) saatan mainita, jos tulee jotakin positiivista vastaan. Jaahas, taitanee riittää tämä nyt tällä kertaa ja katsotaan mihin sitä tämän blogin kanssa päätyy.

Kiitti hei ja riitti sei.
(Muistaako kukaan Bertin päiväkirja-sarjaa?!)